tiistai 28. huhtikuuta 2015

Ai kenen lammella?











Kurjenlammella käytiin iltakahvilla.







Pikkulilli pääsi ihmispaimeneen. Se oli onnellinen.

Sipaistiin tunturiin




Läksinhän minä sinne pulmusten perään, Paistuntureille saakka.


Voi elämä, sanon minä. Tätä en uskaltanut edes toivoa, enemmän annettiin kuin koskaan olisin uskaltanut pyytää.
Täydellisen hieno reissu. Mittatilauskelit, yöpakkasta ja päivällä aurinkoa.

Koskaan ei ole retkeily näin helppoa ja nautinnollista kuin hyvällä kevättalven kelillä hiihdellen.















Kiprakka myrsky tunnelmoitiin turvallisesti tuvan suojissa.




Ja sitten tulivat riekot, pälvillä kevätouhuissaan.







Tämä oli rakkautta ensisilmäyksellä, komea mahtava karvajalka.






Hiihdeltiin ihan keskenään, vain tämä hupsuhattu kiirehtivä vastaantulija oli ainoa tapaammme tyyppi tunturissa.












Ja kun pääsimme autoon, alkoi sataa vettä.

Onneksi tästä kokemuksesta ei tarvitsekaan koskaan toipua.

Kevyesti kulkien tunturin päälle, istuskellen ja nautiskellen tuulettomassa lämpimässä aurinkoisessa tunturissa ja maailma siinä edessä on avara ja hyvä pienen ihmislapsen olla. Sen tunteen säilytän.

perjantai 3. huhtikuuta 2015

Pulmusten perään



Viimeinen jääretki tälle keväälle.

Tien varrella pellolta lehahti lentoon suuri parvi pulmusia.

Ovat matkalla pohjoiseen.













Kotikonnuilla on kevään aika, lähden pulmusten perään pohjoiseen ja siirryn takaisin kevätalveen.




Veka ja Luna




Ei sanoja, paljon liikettä!






Keikkuen tulevi




"Ei vielä leivon suvilaulut soi,
ei virrat vuolaat syökse kuohumalla,
mut keväästä jo urvut unelmoi
ja kesä haaveksii jo hangen alla."

- Eino Leino -