maanantai 3. elokuuta 2015
Kuivataipaleen museokanava
Ollaan käyty iltana muutama autoretkeilemässä maaseuduilla, tutkimassa uusia paikkoja ja tähystelty maalaismaisemien liikkujia.
Sattumalta nähtiin pieni merkintä kartassa; museokanava - ja kun kulmilla oltiin niin sinne päädyttiin.
Sehän olikin huomattava ja merkittävä ja mielenkiintoinen ja hieno paikka.
Sehän on tuossa Suonenjoen rajoilla, sieltä löytyy tietty se kanava, on nuotiopaikka ja pienen torpan sisältä historian tietoa paikasta.
Kanava on Suomen ainoa kanava joka yhdistää kaksi eri vesistöä. Lännen puolelta vedet juoksevat Päijänteelle ja idän puolelta ne huristavat Saimaalle.
"Hackman-yhtiö rakennutti Kuivataipaleen avokanavan 1860-luvulla puutavaran uittoa varten. Paasveden ja Kuvansin yhdistävä kanava on 300 metriä pitkä, 4,5 metriä leveä ja runsaan metrin syvyinen. Kokonsa puolesta se soveltuikin lähinnä uittoon ja venekuljetukseen. Vuosina 1890-91 kanavaan lisättiin sulkukanava, mutta pian sen jälkeen, Savon radan valmistuttua, uittojen tarve vesireitillä väheni. Sulku oli kuitenkin käytössä vuoteen 1951 asti ja kanavan käyttö loppui kokonaan 1960-luvulla."
Nyt 90-luvulla kunnostettu ja uudelleen käyttöön otettu kanava on edelleen käsikäyttöinen . Arvokas muisto menneestä.
Illan hämäränä hetkenä tuli onneksi meille kuin malliksi vene suluttamaan ja näimme kuinka se sitten toimiikaan.
Hienosti se meni.
Ja loppuun jäniskevennys.
tiistai 21. heinäkuuta 2015
Aamu
Ehkä minusta voi sittenkin tulla aamuisin virkeänä liikkuva ihminen.
Luonto palkitsee aikaisin liikkuvan.
tiistai 7. heinäkuuta 2015
Kesärituaalit
Huomasin tässä yhtenä päivänä että lomanloppuahdistus puskee päällä vaikka onhan sitä lomaa vielä hetki jäljellä.
Tajusin että kesärituaaleja on tekemättä.
Tarvitsee soutaa, tehdä ruokaa kallioilla, uida ja soutaa. Soutaa yöllä.
Syödä voipottuja ja kalaa ja sipulia.
Tarvitsee tuntea aurinko iholla ja hipsutella hiekalla paljain jaloin.
Kaikki rituaalit tuli hartaasti suoritettua kun neljä päivää matkattiin kotivesiltä Koloveden kansallispuistoon.
Tuuli oli ilona ja melkein jo väsynä. Sitten annettiinkin tyyntä ja vene lipui vaivattomasti pelkällä ajatuksella - siltä se tuntui.
Lopuksi saatiin perhonen.
torstai 2. heinäkuuta 2015
Onnenaskeleita
Monta askelta saaressa pienen tutkijan kanssa.
"Ja jokainen askel jää vuosia kimmeltämään, kultaisena täplänä."
- Uuno Kailas -
Tässä on kesä.
Vieressä, yllä ja eessä.
Neilikan terissä telmien.
Mansikan punassa posket.
Ilojaan ilmoille huutaen
lauluna rantarastaan.
Kurotat kätesi vain
ja kas — se on kesää täynnä!
Tässä on ihana olla.
Kesäkiireitä katsella muurahaisten.
Tämä on onnea, tämä.
Katsella.
Aatoksitta.
Taivas telttana yllä
niinkuin sininen silkki.
Katossa huikean kiiltävä kultaraha.
- Uuno Kailas -
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)