Sitä odotellessa livetellään pitkin jäisiä katuja ja osin lumettuneita metsiä.
Nyt olisi oikeastaan suokävelyn aika, pieni pakkanen jäädyttää suon kävelijää kannattamaan.
Käytiin kuitenkin lintutornilla eikä suolla, ei tullut mieleen lähtiessä. Pari puuta oli sielläkin tien poikki kaatunut. Jykevät kuuset naavaisine oksineen koristivat tietä. Tässä tapauksessa otin pienet naavatupot talteen. Eräs käsityöhenkilö saa askartaa niistä jotain hienoa.
Lintutornilla oli yllätys, yllätys myös lintuja! Joutsenia näkyi ja kauempana jotain pientä, joita ei voinut tunnistaa ilman kiikareita. Saukonkin voisi nyt hyvin nähdä jäiden reunoilla.
Sisäinen ryhmi menee sekaisin tässä maailmanmenossa. Normaalisti lintutornilla käynti aloittaa kevään - mikä kevät tässä nyt, kun ei vielä sisäinen eikä ulkoinenkaan talvi ole alkanut. Pitänee käydä vielä lokkeja katsomassa kaupungin virrassa niin lopullisesti sekoan, pistän kukkamekon ja sandaalit jalkaan laulaen Anttilan keväthuumausta. Tänään paistoi aurinkokin. Livettää nämä vuodenajatkin.
Kannattaa kävellä tien lumireunuksilla.
Karhea lumihierontapesu tekee hyvää uudelle hienolle talviturkille.
Korva kuuli jonkin lehahtavan lentoon metsässä.
Rauha maassa, ihmisillä hyvä tahto.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti