keskiviikko 11. marraskuuta 2015

Ihan totta







Ihan totta

Ihan totta välistä ei edes muista
olevansa elossa
niin on tottunut elämisen
vaikka ei kuulemma pitäisi.

Siinä sitä lojuu
autiokämpän laverilla porontaljoilla
ja tuli on kaminassa sammunut
ja on pimeää ja syvä hiljaisuus.
Tai louteessa makuupussissa
kun on sikäli lämmintä syksyä
ettei ole viitsinyt rakotulta tehdä.

Vasta kun koira tulee siihen
ja lipaisee korvaa
huokaa ja käpertyy nukkumaan
sitä yhtäkkiä muistaa
ja saa hyvän mielen.


- Veikko Haakana -



Se on vahva, ihmisen ihomuisti. Illalla nukkumaan mennessä sammutan valot ja otan muutaman askeleen pimeässä kohti sänkyäni, usein vieläkin otan varovaisia askeleita etten astu Pasi-koirani hännälle. Siinä sänkyni vieressä se ei ole nukkunut neljään vuoteen, mutta jalkani sen muistavat.

Muistaahan sen sydänkin.



Ei kommentteja:

Lähetä kommentti