torstai 4. huhtikuuta 2019

Västäräkistä vähäsen



Unelmat on tehty toteuttamista varten. Jos ei nyt niin milloin, näitä asioita olen itseni kanssa keskustellut.
Olen tullut tulokseen.




Onnekas tapaaminen luodolla, pulmuset matkalla pohjoiseen. Lie levähtivät pyryn ja tuulen ajaksi.




Monenlaista keliä on ollut talvipäivinä kun olen saaressa käynyt, muutaman yönkin viettänyt mökissä.

Tinttien kanssa olen ahkerasti seurustellut, siemeniä ja läskipaloja laitoin. Läskipalat on lähteneet taitavasti korppien ja närhien matkaan jopa katiskalankaverhon verkon alta.





Siinä menee jäänmurtaja, se menee tuossa mantereen ja minun saareni välissä. Se tarkoittaa että jäin tänne saareen odottamaan kevättä, kesää, jäiden sulamista. On aika toteuttaa monen vuoden unelmani.



Kolme vuorokautta on kulunut, aurinko on paistanut sielussa sekä maailmassa. Paljon on pitänyt vain istua ja katsoa luontoa. Nytkin olisi jo kiire ulos. On tullut jo rytmi siihen että iltasella nukahtaa aikaisin ja aamulla herää ikkunasta sisään tulevaan aamun kajastukseen.

Aamulla kihelmöi mitä päivä tuokaan tullessaan. Eilen se toi jo ensimmäiset perhoset, suruvaipasta sain kuvankin, mutta koivutyttöperhonen oli liian kiireinen asettumaan kuvattavaksi.




Ja katso, aamun ensiaskelilla tänään - västäräkki. Siinä se istui huomaamattomana laiturilla.



Kaksi päivää on ollut kova tuuli, tänään tyyntyi ja ennuste lupaa täyttä aurinkoa koko päiväksi. Tästä tulee lintupäivä, ja nyt on mentävä ulos koska juuri ilmaantui peippokin tuohon tinttien kanssa siemeniä syömään.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti