lauantai 18. toukokuuta 2019

Päivän perhoset - aamun avaus



Päivän perhoset saaressa. Sinisiivet aloittavat lentoansa, ensimmäisenä tuli pihaan kansallisperhosemme paatsamasinisiipi.

Kevään airueet sitruunaperhoset alkavat olla jo matkansa päässä, siivet repaleisina ne vielä kauniina loistavat ja kiihkeästi lentävät. Tästä voisi jotain elämän vertauskuvaa hakea jos sellaista miettisi.

Iloista on ollut ohdakeperhosen kohtaaminen, näin Varkaudessa ja nyt tupsahti tänne saareenkin. Ajatella, tulevat jostain tuolta välimeren maista tai Saharasta. Että sitä pienikin pystyy suotuisissa olosuhteissa aika koviin suorituksiin. Elämään tästäkin jotain, jos haluaa.


Ja kuten aamun avaus kuuluu päättää niin että jos mekin kuten perhoset, eläisimme sen hetken kun olemme.


Neitoperhonen

Kangasperhosia oli koko maailma täynnä. 

Ohdakeperhonen

Sitruunaperhosen lento on lähellä loppua, vielä siivet kantaa.

Paatsamasinisiipi lähti mustikkaan.

Metsämittari

Suruvaippa

lauantai 11. toukokuuta 2019

Sumussa Saimaalla


Mielenkiintoinen kesän aloitus. Pari päivää saaressa aikalailla sumuisissa tunnelmissa. Esimmäinen ukkonen jytisi eilen sumun sisällä ja nyt juuri kirjoittaessa taivaalla kumisee.


Hienoahan se on - sumu. Nyt varsinkin kun ei ole taikataulua, ei tarvitse miettiä voiko veneellä liikkua. Eilen piti ihmisen tulla tyköni saareen, mutta koska hänen olisi pitänyt poistua jo tänään päivällä niin peruin vierailun ja oikeassa olin. Ei tuossa sumussa meikäläinen liiku veneellä. Kerran liikuin ja se riitti.

Kyllä siellä reitillä joku meni ja tietysti laiva.

Valokuvaaminen on haastavaa kun kamera ei meinaa löytää mitään mihin tarkentaa, mutta kuvista tulee hienoa akvarelleja.







Tässä menee laiva.




Eilen auringonlaskun aikaan näin valon pilkahduksen ja kiirehdin maisemakalliolle.






Tänään päivällä sumupilvet liikkuivat nousevan tuulen mukana, välillä oli hyväkin näkyvyys, hetken päästä jälleen olin vain sumun keskellä.





Odotan aurinkoa, näiden sateiden jälkeen luonto räjähtää kesään, kukkaan ja tuoksuihin.

torstai 2. toukokuuta 2019

Kotimatka


Viipyilin vielä päivän sulilla vesillä ja soutelin reviirini, samalla asialla oli muitakin.

Illan suussa hyvästelin saareni ja katselin maisemakallioni vesiltä päin.

Pian nähdään taas.














Kiitos maailmankaikkeus näistä päivistä. Kaksi päivää kotonna ja flunssakuume nappasi naisen levolle. Alkaa jo tympiä sisäilma.