Maa on niin kaunis

Talvi nuuski nurkkapielet,
puhalteli pihamaihin.
Kasvatteli kaikkialle
hyisen harmaan kaihin.
Ristiin rastiin pienet jäljet
hangen poikki kulki.
Kylmä ilma ulkosalla
melkein hengityksen sulki.

- Seija Silvennoinen -

Valoa kohti

Vuoden pimeimmän päivän kunniaksi teimme retken tulille.

Lumihiutaleet valaisivat ja kirkastivat hämyistä päivää kun potkuttelimme kylätietä kohti laavua.

Kesänmakua nokkosletuissa.

Otsalamppujen valossa kolmen koiran potkurikaravaani kiiti kuskeineen kylän halki iloisissa tunnelmissa.

Tähtisäteiden kieppuessa saunaan ja avantoon. Tätä päivää kannattaa juhlia.

Tukka Poika ja minä

Tiditidii... aallot ne keinuttaa laivaa, mä laulan, keinuta mua...

Laulattaa vaan, mä laulan...keinuta mua...

Aijaijaaaaa!

Ulkona on lunta!

Kiirellä ulos, siellä on lunta!
Vaikka on yhtä harmaata, niin kaikki on kirkkaampaa.

Lillin leikkikoulu

Lilli Lillukainen sai kaverikseen jäyhän pohjoisen pojan Vekan.

Veka on hurmaava koira, hitaasti se syttyi Lillin riehasta pitämään, mutta nyt ne ovat kovin tyytyväisiä yhdessä.


Viikko vietettiin yhdessä ja tänä aamuna kun Vekan piti jäädä tarhaan niin kohtasin selvästi murjottavan eläimen katseen ja Lillikin kävi autoa pakkaillessa moneen otteeseen sanomassa että tarhan ovi kuuluisi nyt avata, koska on leikin aika.

Veka on kaunis koira, tuli himo kuvata. Sen voimakkaat liikkeet tekivät vaikutuksen ja itken edelleen yhden täydellisen kuvan tarkennuksen epäonnistumista.
Veka joutuu siis edelleen jatkamaan mallinani. Palkitsen sitä hyvin hirvenluilla, joista se ei yhtään tuntunut pistävän pahakseen.

Toivottavasti isäntä saa sen vielä joskus syömään muuta, taisi oppia turhan hyvälle viikossa. Minähän olen tyytyväinen - sain ikuisen ystävän, viikon lopulla huomasin välillämme suurta kiintymystä - suoraan suhteessa hirvipitoiseen ruokavalioon.

Aivan tavallinen joulukuun 1. päivä

Enää 20 päivää talvipäivänseisaukseen.

Tavallinen arkipäivä, vapaata töistä. Lintuja, koira ja metsäretki. Sieniä poimin, syksyn jo pakastamia jättimäisiä suomuorakkaita. Niitä voi kuulemma käyttää värjäykseen, kaverille keräsin. Tuli tonttumainen olo kun kuljin säkki selässä pitkin metsää.

Niin, arkipäivään kuuluu jokunen huoli ja murhe, ne kulkevat takaraivossa matkassa. Rauhallisesti kuitenkin, luottaen siihen että elämä kantaa.

Aamu alkoi iloisella naurulla kun pikku-koira kietoutui puuhkaksi eläkeläisen kaulalle ja antoi perusteellisen aamuhalauksen ja pesut.

Aamulla tuuli lainehti lahdella, päivällä aurinko pilkisteli taivaalla, oli pirteä hetki.
Räkättirastaiden parvi rupatteli metsän uumenissa. Illan suussa tyyni vesi jäähtyi ja lahti sai pitkälti uutta jääpeitettä.

Poukuttelin avannon auki, saunaa lämmitellessä joutsenet olivat matkalla etelään.

Varpaat kipristellen kipitin avantoon kuunvalossa.

Muistiharjoituksia

Tämä harjoitus perustuu mielikuviin ja lukemisen muisteluun ja kuvan näkemiseen.

Karttaa kun ei saanut tulostettua niin mielestään tarkoilla silmäkuvilla maastoon.

Hyvinhän se meni, osattiin löytää metsä, metsästä löydettiin ranta, rannalta löytyi laavu - kohteemme tulen pitoon.


Toisen muistiharjoituksen ja kännykänkäyttö harjoituksen jälkeen tupsahdimme myös toiselle - Laajalahden laavulle.

Kaunista vanhaa metsää, majavan työmaita, metelöivä rastaparvi.

Tämä kaikki kauneus löytyi lähiretkeltä, Jäppilän Ruuhilammen Kiviniemestä Kilpikosken ja Laajalammen alueilta.

Laavuilla intoiltiin tulevia uusia retkiä.