Me ollaan Lillukan kanssa niin voipuneita kovasta työnteosta. Tai minä olen, Lilli ei. Lillukalla tuntus olevan ihan kivaa, töissä ja kotona ja harrastuksissa ja joka paikassa.
Se on kasvanut niin kovasti, heipat vaan pentukoiralle, täällä on nuorisoikäinen tytönheitukka.
Huomenna vihdoin ruhtinaallinen kolmen päivän vapaa ja Lilli pääseekin sitten lomanviettoon. Juhannuksen jälkeen työhön tarvitaan kokemusta ja kärsivällisyyttä eli Pasi lähtee remmiin seikkailemaan ja Lillukka jää entisen isyyslomaisen tänne viettämään elämää ilman sääntöjä :o)
Lillin työnkuvaa tulee tässä:
Lilli kurkistaa kanootin penkin alta!
Lillukalle terkkuja äipältä joka kävi ensimmäisellä vaelluksellaan. Vai heitukka on pennusta jo kasvanut. Huh heijjaa. Niin se tuo aika rientää ja pitkään ei pienikään saa olla pieni. Voisit opettaa Lillukan päivittämään blogia niin sitten olisi aina kiva lukea mitähän sitä nyt.. ;) :)
VastaaPoistaSamaa mieltä Suskin kanssa, Lillille vain oma läppäri niin johan alkaa päivityksiä tulla!
VastaaPoistaNoh ihminen, ei tämä nyt tähän voi jäädä, hus!
VastaaPoistaReippaasti näppis laulamaan, pliis!
Sitä siellä vaan saaressa köllötellään masu affenia pullollaan ja nautiskellaan lämmöstä, uidaan, saunotaan ja luetaan kirjoja, arvelen. Noh, nauti sitten!
VastaaPoista