sunnuntai 27. lokakuuta 2013
Sielun veljeyttä
Molunat on pieni kalastajakylä, katse tavoitti aina merelle menevän tai sieltä tulevan veneen.
Rouvat kalastivat iltahupinaan rannalta.
Vetotuistelijat kiersivät Molunatin lahden suulla olevaa saarta. Heillä oli siima käsissään, vapoja ei juuri näkynyt.
Yhtenä päivänä retkemme johti kylän toiselle laidalle kalasatamaan. Istuimme ja katselimme kalastajia työssään.
Yhtään pelastusliiviä en nähnyt, yhdessä sadasta veneestä oli ehkä joku pieni valo kun ne liikkuivat pimeässä.
Ja onhan se niin hauskaa kun miehet asentavat veneen kurssiin ja lähtevät kävelylle veneessään.
Hetken silmä mietti näkemäänsä kun uintikohdaltamme nousi mustanharmaa hahmo vedestä. Se oli harppuunakalastaja joka lisäsi yhden mustekalan vyöhönsä muiden joukkoon.
Voisin olla monta päivää ja vain katsella kalastusta, ehkä kalastaisin vähän itsekin. Tiedän muutaman lähimmäisen jotka myös viihtyisivät.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Kiitos matkakuvista. Haikeana olen katsellut. Viihtyisin.
VastaaPoistaTuolla kylillä on on hyvä tunnelma ja kaunistakin. Viihtyyhän siellä. Ehkä vielä joskus uudestaan.
PoistaOi, minäkin viihtyisin!
VastaaPoista