On tullut tavaksi ottaa kamera matkaan kun lähdetään Lillin kanssa päivänvalossa kävelylle.
Linssin läpi tulee nämä lähialueen linnutkin katseltua tarkemmin. Kuvan toivossa jää himmailemaan paikalle.
Tänään näinkin syksyn ja talven ensimmäisen räkättirastaan, yksin oli hän yksin keskellä kaiken.
Ei pihlajanmarjoja, ei suuria räksäparvia.
Toivottavasti nuo rannan harakat jo alkavat tunnistaa meidät, eivätkä ole niin kovin huolissaan minun osoittelusta.
Rakkauvella ja ystävuudellä minä osoittelen. Ihaillen.
Oli kaunis, lämminkeltainen luminen valo metsässä. Hetken aurinko valaisi pilvien takaa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti