Pariisin valo, 19. pvä

Tänään joulukuun 19.pvä syntyi Edith Piaf, sata vuotta sitten.

Hänen valonsa loistaa yhä.

 Sinitaivas vaikka katoaa,

vaikka jäähän peittynyt on maa,

mua rakastat, se riittää,

kaiken muun voin unhoittaa.

Päivin öin kun tuntea mä saan,

kätes hellän mutta voimakkaan.

"Huolen ohdakkeet se niittää,

ruusut rakkauden vain kukkaan saa."

Välitä en maailmasta,

luopua voin mammonasta, jos vain sinä haluat.

Sulle vaikka tähden hankin,

kestän osan kovimmankin, jos vain sinä haluat.

Kauas kotimaasta lähden,

elän vaikka nälkää nähden, jos vain sinä haluat.

Kun et sinä luotain lennä,

kaiken muun mä annan mennä, jos vain sitä haluat.

Vaikka päivän yhden ainoan,

tietäisin mä eessä olevan,

kun mua rakastat, se riittää,

aika silloin seisahtaa.

Ikuisuus ei ole pimeää,

sini silmäis loiste siihen jää.

Kun se yhteen meidät liittää,

aikain taakse meidät rakkaus vie.

Hymni rakkaudelle (sävel Marguerite Monnot, suom. Sauvo "Saukki" Puhtila).