Luna palasi kotikulmille pentumaailman jälkeen, viipyi hetki ennenkuin päästiin yhdessä saareen.
Kuten normaalistikin Luna tuli auliisti puettavaksi pelastusliiveihin ja juoksi veneeseen. Kun vene käynnistyi ja nokka suuntasi selille niin tunsin Lunan innon ja onnen.
Veneestä hyppäsi luvatta laiturille ja kiersi tontin kaikkine liiveineen, tarkisti hajut, kutsui Lillin leikkiin. Kävi välillä pelastusliiveistänsä irtautumassa. Kyllä selvästi tunsin erityisriemun, häntä vatkasi ja minua piti käydä välillä tönäisemässä.
Maastonvärinen eläin.
Kun olimme käyneet yhdessä sienestämässä ja istumassa kalliolla, tutkineet taas kerran äänet ja tuoksut niin oikein kuulin huokaisun. Luna makasi tai istui terassilla, katseli lintuja. Puhekupla pään päällä jatkoi huokailua.
Meillä oli kaikki oikein hyvin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti