Tässä minä olen

Ihmisen palvelija Lilli odottaa että tulisi poromies mönkkärillänsä ja ottaisi kyytiin. Pitäisi päästä niitä poroja laukottamaan, niih! Olisivat kerralla aitauksessa jos minä pääsisin, sanoo Lilli silmät anovana.
Repussa olisi työkoiran eväätkin valmiina.

Porojen puuttuessa palvellaan sitten reppuhommissa. Loppumatkasta sekin on niin väsyttävää että silmät väkisin lupsahtelee.

Se on ihanan suloinen palvelija tuo Lilli.

Kuntouintia

Lämpimien päivien kunniaksi Lilli kävi vielä uiskentelemassa Kuvansin joessa vastavirtaan. Siinä meillä ihan näppärä kuntouinti allas.

Menin metsään ja se puhui

Maailman järkkyessä - kun turvallinen ja vakaa arki on muuttunut epävarmaksi ja tulevaisuuden kirkas näkymä onkin hämärtynyt tuhruksi - silloin pienet varovaiset askeleet vievät kuitenkin eteenpäin. Olen siunattu läheisillä ihmisillä, ystävillä ja yhteisöllä, siksipä tiedän ettei niin pahaa päivää tule, etten pehmästi kaatuisi, leijuisi turvaan ja lopulta nostettaisi lempästi jaloilleen. Metsä kertoo juuri sen tarinan mikä on tarpeen kuulla ja nähdä.

Ettei totuus unohtuisi

Inarilla olisi voinut olla viisi päivää tätäkin.
Ukkosrintaman lähestyessä vesi villiintyi hetkessä, sormilla napsauttaen nousivat vaahtopäät, silloin oli parasta olla jo valmiiksi lähellä rantaa.
Vene pieni, aalto suuri.

Ai niin, Inarilla hetki näinkin

Onneksi oli pieni sateen kestävä kamera että muistaa Inarilla yhden päivän tuulen ja sateen. Myötätuuleen aallot ne keinutti laivaa ja tuuli vihmoi kylmyyttä ja vettä. Ainoa huolen aihe oli Lillin kastuminen.
Lakkasuolta se kastuminen alkoi, ei haitannu vesi.

Päiväkodin lapset

Eläkeläinen ja Lilli kulkevat päivittäin päiväkodin ohitse. Aidan takaa pienet pojat olivat kikatelleet ja huudelleet: "Ihan oravannäköinen koira."

Päivän lääkeannos

MS-eläkeläisen päivän lääkeannos:
Yksi pistos, kuusi tablettia ja yksi Lilli päivittäin jatkuvasti.

Tuntuu liian syksyltä.