Ihkua kun Lumo tuli kylään!
Tyttöset viihtyvät loistavasti toistensa seurassa ja sairaslomalainenkin on lumottu.
"Kun se Lumo on jotenkin niin ihana".
Minä tuskin huomaan koirien olemassaoloa. Perheemme koiranhoitaja aloittaa aamunsa tyttöstensa kanssa hiljaa poistuen metsälenkille. Herään sitten kahden vinkupillin tassutteluun sängyn viereen ja kuonolla tuuppimiseen. Joo, näistä aamuista minä tykkään. Lähden töihin ja muu osasto jää kotiin päiväunille.
Tänään töiden jälkeen lähdettiin käymään tallilla. Lumo vähän ihmetteli hevosia, mutta reippaasti katseli eikä yhtään pelottanut.
Nyt ne taas nukkuu lähekkäin. Onkohan Pasillakin Savu vieressä...
Lilliä on on kaivattu jo työpaikalla. Senkin kettu, taisi kehittää kiiman ihan vaan lomaa jatkaakseen!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti