Sitten sain poimittua metsämansikoita ja vähän mustikoita, heti oli parempi mieli.
No sitten kävin setän luona kahvilla ja katseltiin ikkunasta pihalle muuttanutta rusakkoa. Se makoilee päivät ikkunan alla pihlajapuskan suojassa - tai niin se itse luulee. Ei ole suojassa.
Turkki on vähän takkuinen, onkohan se vanhus tai kipeä. Setäni kertoi kuinka viime syksynä vanha jänis oli kuollut luonnollisen kuoleman hänen pihaansa ja hän hautasi sen.
Se pihapiiri on eläinten paratiisi ja rauhan tyyssija. Ikkunasta katsellen voi kohdata monta eläjää. Tänään haapanapoikue tuli syömään apilaa rantapenkalle.
Illansuussa pistäydyin saaressa, katiskasta nousi taas jättiahven, metsässä kasvoivat kantarellit ja jännittävä purjelaiva oli ankkuroituna tyyneen veteen laiturilta katseluetäisyydelle.
Mitäs muuta ihminen tarvitsee hyvään päivään. Kukkakuvan tietysti vielä. Se ois sitten pulkassa tämä päivä.
Ihan hyvä tästä tuli!
No asiaa! Kukkakuvista kiitän erityisesti. Ja marjamaidosta. Se on superhyperherkkua. Kanttarellit - voi mums.
VastaaPoistaElämä on vaan joskus - sellaista. Kyllä se siitä, kuten tiedätkin.
Sitähän se on, onneksi on aina ihmisiä ympärillä ja tulevia suunnitelmia, joiden kanssa voi tehdä kukkapäivän huonommastakin päivästä.
VastaaPoista