Saaressakin on tullut kannustettua norppauimari Kimmoa, jos olisikin uinut täällä pohjoisella Saimaalla, olisin varmaan soudellut saatolle.
Samoilla vesillä kuitenkin ja kun itse istuskelin rannalla säätä tunnustellen tai kun saunan päälle kipaisin uimaan, niin täytyy sanoa että kova poika on Kimmo.
Aaltoja hänelle!
Pieniä muuttolintuja on liikkeellä, syksyn muutto jää helposti huomaamatta. Saaressa kuitenkin hiljaisuudessa huomaa sen liikkeen. Peippoja, rastaita, västäräkkejä, punarintoja, leppälintuja, jokin pieni yksinäinen lintu piilotteli pensaikossa. Että se olikin siinä taitava, pieni pensas ja lintua ei meinaa huomata millään. Pienellä äänellä vain ilmoitti olostansa.
Metsässä kävellessä oli seurana touhukas tinttiparvi, jossa mukana myös hippiäisiä ja puukiipijöitä. Niitä seuratessa unohtui ärsyttävien hirvikärpästen hyökkäyksetkin ja tuli touhukas olo itsellekin.
Halot saivat kirvestä ja kaatunut puupino nousi napakasti pystyyn.
Nykyään kun niin paljon eläinavusteisesta ohjauksesta tai -terapiasta puhutaan, niin lisäisin listaan tämän tinttiterapian. Toimii!
Lilli nautti sammalterapiasta turkille. Tuuli toi nenään hienoja tuoksuja metsässä, se istui pitkät tovit hiljaisuudessa ja vain nenä tuoksutti tuoksuja laajalta alueelta.
Se on oppinut niin kuuliaiseksi kulkijaksi metsässä, kun otan kameran käteen, niin se ihan huomaamatta siirtyy viereeni ja on hiljaa paikallaan. Se on aivan itse sen oppinut.
Syksyn värit, raikkaus ja kuulaus. Tähtiyöt!
Saimaa alkaa jättää jäähyväisä kesälle, mutta, tervetuloa tähtiyöt!
VastaaPoista