Tämä blogielämä säilyy vielä piitkään Kroatissa, hyvä viipyillä kuvien parissa ja elää matkatunnelmissa.
Huristelimme pikku ratsullamma kohti Dalmatian maakuntaa, tähän - ei niin helposti lausuttavaan kansallispuistoon.
Rannikolta laskeuduttiin laaksoon, joka oli täynnä hedelmäviljelmiä, tien varret täynnä sitä satoa myyviä kojuja. Kassiin pakattiin nami,nami oliiviöljyä kotiin tuotavaksi.
Järvien ja jokien suistoalueen muodostama vesiputousten jono oli vaikuttava kokemus ja nähtävyys.
Lintuelämä oli hiljaista mutta tahtoisinpa todella viettää tuolla muutaman päivän keväiseen aikaan, veneelläkin lipuen pitkin ruovikkojen salaperäisiä osia.
Kilpikonniakin siellä asuu, mutta varmaan tähän orastavaan ruskaiseen aikaan ovat talvihorroksen tiloissa.
Täällä puistossa jaoimme sentään kulkuväylää japanilaisturistien kanssa ja maksoimme mukisematta pääsymaksun.
Ainoa paikka koko reissulla, missä näkyi muita matkailijoita.
Mukavaa matkustaa Kroatiassa näin virtuaalisesti. Komeita putouksia, varsinkin tuo viimeisin. Vähän ruskan alkua on ollut puissa siellä.
VastaaPoista