Mjelt- kansallispuisto

Mjelt -saarella käväisimme kansallispuistosta.

Etukäteen ajatus pääsymaksusta oudoksutti.
Meidän ei tosin sitä ikinä tarvinnutkaan maksaa, sesonki oli ohitse. Puistoon johtavan tien puomi oli ylhäällä ja kaarsimme komeasti autolla mahdollisimman lähelle polkujen alkua.

Ai niin, oltiinkos tultu kävelemään.

Olihan siellä kaunista, polut muuttuivat välillä hiekkateiksi ja ohjattu reitti kulki myös rannalla sijaisevan kylän lävitse.
Suolajärven vesi oli uskomattoman vihreää. Poluilla ei juuri muita liikkujoita näkynyt, jokunen lintu sirkutti tiheissä pusikoissa. Rauhaa ja hiljaisuutta, kevyt polku kulkijalle.

Paljon jäi vielä katselematta.

Alue oli siisti, rakenteita oli paljon ja oppaissa kerrottiin myös kävijöitä olevan ruuhkaksi asti kesäkuukausina. Uskon sen ja sitä vasten tarkasteluna olisin minäkin ihan hyvillä mielin maksanut sen pienen pääsymaksun.