Meillä on töissä oma Strömsö -osasto. Menen sinne kun tarvitsen kauneutta, vakautta ja konkretian näkemistä.
Useimmiten miihustelen siellä ja katselen ja koskettelen tekeleitä. Nautin väreistä ja tekemisen näkemisestä.
Joskus harvoin teen itse jotakin käsilläni, joissa peukut on keskellä kämmentä. Jotakin kuitenkin saan välillä aikaiseksi ja olen tyytyväinen itseeni, näen tuloksen.
Tänään piti olla tietynlainen päivä töissä, tulikin toisenlainen.
Miten paljon huolta joutuvat kantamaan monet pienet hartiat, mikä kiire tässä elämässä ihmisillä, vanhemmilla ja ammattilaisilla. Numeroita kerätään.
Sankaritarinat syntyvät selviytymisestä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti