Katiskoista tuli lisää herkkua, meille vähän isompaa ja Lillille kuivuu uunissa liuta pieniä affenia ja vähän särkiä.
Sinne jäi särki tulemaan rantaan, konkreettisesti. Iso parvi särkiä uiskenteli siinä silmien edessä ihan matalassa. Kannattaisko siis jatkaa heittoverkon heittämis-harjoittelua... Lilli sanoo kyllä kannattais ja luulen että muutkin Lillin vaelluskaverit arvostaisivat pussitolkulla kuivattua kalaa patikointieväänä.
Kas, patikointi! Tuli mieleen, tänään tuli. Se varmaan lähti tuosta villikasvien keräily innosta. Niitähän pitää toki kuivata matkaan.
Tänään muuten lounaaksi rakensin kuskusta höystettynä edelleen nokkosella, horsmalla, sienillä ja valkosipulilla. Sitten vielä päälle loraus oliiviöljyä ja puristus limeä. Tuolla yhdistelmällä toimii kyllä moni eväs.
En edelleenkään lähde patikoimaankaan ilman oliiviöljyä, sillä voi hoitaa ja huulet ja kuivavat kädetkin. Ihana aine.
Joko voi pakata rinkan...ai niin. Mulla ei oo.
Tie on kaunis vaikka johtaakin kaupunkiin.
Kertoisitko miten kuivaat koirille ahvenet. Meilläkin tulee katiskantäydeltä pikkusinttejä, nyt ne on menneet yhden tutun kissalle. Mielumminhan sitä omia koiria syöttäis!
VastaaPoistaSärjistä otan vain suolet pois, ahvenista myös piikkievän. Laitan leivinpaperin päälle uniin, noin 50 asteeseen yöksi, riippuu tietysti vähän kalojen koosta. Ei sen ihmeempiä. Hyvää ja rapsakkaa herkkua.
Poista