Ajelin saareen veneellä, vielä piti jäitten välissä puikkelehtia, mutta kyllä kannatti.
Kevät on jo hyvin valmis täällä, tutut asukit asettuneet paikoilleen. Kuikat ottivat minut vastaan hienoilla huudoillaan. Kolme pariskuntaa pitää yhteyttä toisiinsa.
Pihan pienet linnut ovat tulleet, rantasipi on. Kaikki tärkeät on.
Hiljaisuus on. Hiljaisuus on kaiken linnunlaulun myötä ihmeellinen, omat ajatukset täytyy kuiskata. Hiljaa istuessa kuulee vesilintujen siipien lyönnin ja joutsenten ohilennon kuulee siipien äänistä.
Pieni hanhitokka meni alhaalla, lähellä veden pintaa. Teeret kukertavat ja suhkavat tässä omassa saaressa. Västäräkin laulun kuulee kerrankin selkeästi kun se pienellä rannasta kohoavalla kivellä visertää.
On hyvä istua laiturilla ja kuunnella jäiden sulamista.
Voi onnea, voi autuutta!
VastaaPoista