Radio Suomi, ei mikään muu kanava voisi kuulua täällä. Asialliset ja juonnetut ohjelmat jossa pääosassa eivät ole iltapäivälehtien otsikot ja juontajat itse.
Nyt ei mennä ulos vaan nautitaan hyvästä musiikista. Juuri nyt soi Nocturne, 1903 kirjoitettu runo. Pysyvää kuin tämä luontomaailmani täällä.
Sunnuntaina on luvassa Minna Pyykön maailmassa Eeva Kilven haastattelu. Hyllyssäni odottaa vielä saarilukemisena Kilven Naisen päiväkirja, kestää varmasti aina muutaman vuoden välein lukemisen.
Tässä on nyt niin pyhäpäivän tunnelma, vaikkei täällä viikonpäivällä ole todellakaan väliä.
On ollut aurinkoa ja lämmintä, kuvia on tullut nappailtua.
Meni hetki ennenkuin tajusin että todellakin keltasirkkuhan se siinä, harvoinpa niitä täällä saaressa näkyy.
Joutsenet laskeutuivat läheisen saaren taakse iloitsemaan aamun auringosta.
Aamuisin olen yrittänyt puuhastella jotain pihassa, olen sitten vain päätynyt istumaan aamunpuoleiselle rannalle ja katsomaan tapahtumia. Västäräkki pariskunta saapui, tirskuttivat koivun latvassa, päätyivät sitten huimaan soidinlentoon pitkin jäänpintaa.
Västäräkin ääntä kuului jostain taivaalta, sitä etsin ja näin västikin jahtaavan tuulihaukkaa.
Tuulihaukkapariskunta on saapunut, ovat pesineet saaressani jo muutaman vuoden.
Ihan vahingossa osuin zoomailemaan tähän yönperhoseen, sain siitä tunnistuskuvankin, kysyn joskus nimen asiantuntijoilta.
Meillä on paljon rauhaa, vähän kiirettä. Paljon onnellisuutta ja vähän koti-ikävää.
Iltahämärissä tuli sepelkyyhky tarkistamaan tinteiltä maahan jääneitä siemeniä. Oven rakosesta sain napattua kuvan.
Täysikuun aika, sen kaari kulkee niin että näen suuresta tuvan ikkunasta sen alkuyön matkan. Kun istun sohvalla, niin kuu koskettaa kasvojani. Jos aamuyöllä herään niin se valaisee toisen seinän ikkunasta. Kuutamon valo luo varjokuvioita sisälle. Ulkona jää säteilee hopeisena.
Pidät aivan samoista asioista kuin minäkin, luonnosta, luonnon kuvaamisesta ja nyt vielä jopa Radio Suomesta, Nocturnesta ja tietenkin Eeva Kilven tuotannosta, minunkin kirjahyllyssäni on hiirenkorville kulunut Naisen päiväkirja. Hänellähän oli tai on mökki Mikkelissä, niin minullakin joskus, aina lukiessani tätä nimenomaista kirjaa yhdistän sen omiin muistoihini niiltä ajoilta.
VastaaPoistaAurinkoista ja luontorikasta Pääsiäisen jatkoa ja kiitos taas kuvistasi ja jutuista.
Aivan, meillä on paljon yhteistä näiltä osin. Kuuntelitko tänään Eeva Kilpeä radiosta?
PoistaKirjoittaja on poistanut tämän kommentin.
VastaaPoista