perjantai 5. huhtikuuta 2019
Rytmi
Päiviin on tullut rytmi kuin huomaamatta, ulkona vietetyn päivän jälkeen on terveen väsynyt ja nukahtaa aikaisin, luonnollisesti herään aamun sarastukseen kun se akkunasta sisään kurkistelee.
Silmät auki, tervehdys Lillille. Ensin vilkaisu ikkunasta ettei nisäkkkäitä ole pihassa ja sitten yhdessä Lillin kanssa aamupissille. Laitan tulen hellaan, asetan vesikattilan siihen. Laitan Lillille aamuruoan, vien linnnuille siemeniä. Sitten vasta puen oikeat vaatteet päälle. Katselen kameran kanssa maisemia ja kuulostelen.
Teerien soidin kuuluu tyynessä aamussa kaikkialla, jossain kuuluu joutsenten ääniä ja pihapuussa titittävät tintit, palokärki rummuttaa - tänä aamuna tähän kuoroon on liittynyt eilen saapunut peipponen.
Vesi kiehuu. Menen sisälle aamupalalle, ikkunasta katselen aamun liikkeet. Tulevat mustarastaat, kolme koirasta ja kaksi naarasta. Samassa hetkessä vilahtaa myös uutena lajina punakylkirastas.
Sulaminen ei juuri edisty koska yöpakkaset palauttavat sen minkä päivä sulattaa.
Laivat kulkevat, jossain selkäytimessä se että niitä pitää joka kerta erityisesti katsoa. Kun olin lapsi ja olimme täällä vannhempieni ja siskoni kanssa niin laivoja kulki vähemmän, muistan sen että heräsimme öisinkin katsomaan jos laiva meni. Muistan yhden laivan nimen - Pälli. Se oli mahtavan iso, ainakin lapsen mielessä.
Käpytikka on koko päivän aktiivinen, ei enää säikähdä liikkeitäni niin paljon kuin muutama päivä sitten.
Koivutyttöperhonen, opinpa etsimään ja katsomaan, niitähän näkyi paljon ja monessa paikassa.
Mustarastaat huomasivat siementarjoilun.
Lilli katselee tätä kaikkea minun touhua kärsivällisellä hartaudella. Istuu tuossa tai hiipii perässä tässä aamunäytelmässä jossa tuijotetaan, hiivitään ja taas tuijotetaan ja mutistaan yksinään.
Tämän aamun huussireissuun sai vipinää kun huomasin kaislikossa niiailevan pienen lintusen. Onnneksi nyt oli kamera mukana.
Voi että pieni peukaloinen voi antaa hyvän lähdön päivään.
ps. tekninen urpous tuotti minulle kuvankäsittelyongelman, joten kuvat ovat vähän sinnepäin, mutta tarina korvatkoon tekniikan.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti